Kunnanhallitus, kokous 17.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 260 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020 - 2024, talousarviokehyksen hyväksyminen

TUUDno-2019-955

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto käy keskustelun talousarvion 2020 valmistelusta ja antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelun pohjaksi.

Päätös

Käytiin keskustelua talousarvion 2020 jatkovalmistelun pohjaksi.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Taloudenohjaus on valmistellut talousarviokehystä yhdessä toimialueiden kanssa ja kehyksen valmistelutyö jatkuu. Kunnanhallitus käsittelee talousarviokehystä kokouksessaan 17.6.2019.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto käy keskustelun talousarvion 2020 valmistelusta ja antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelun pohjaksi.

Päätös

Konsernijaosto kävi keskustelua talousarvion 2020 valmistelusta.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2019 talousarviokehyksen lähtökohtana on Suomen hidastuva talouden kasvu. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden 2020 kasvun asettuvan 1,4 %:iin. Ansiotason nousu tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Vuonna 2021 BKT kasvu hidastuu 1,2 %:iin. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työvoiman kysynnän kasvua. Myös asuntorakentamisen kasvun pysähtyminen alkaa hidastamaan työllisyyden kasvua. Talouden riskit ovat edelleen suuria. Sopimukseton Brexit heikentäisi talouden kehitystä etenkin Euroopassa. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyvä ja kauppakonflikteihin liittyvät riskit ovat edelleen merkittäviä. Suomessa riskinä on erityisesti asuntoinvestointien nopea jäähtyminen normaalille, noin 30 000 asunnon tasolle. 

Julkista taloutta on jo usean vuoden ajan heikentänyt väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyessä työikäinen väestö supistuu, eläkemenot kasvavat ja julkisten palveluiden tarve kasvaa. Eläkemenojen osalta kasvupaine on osittain jo toteutunut. Ikäsidonnaisten menojen kasvu on nopeaa myös ensi vuosikymmenellä, kun eläkemenot jatkavat kasvuaan ja terveydenhoidon ja hoivan tarve kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun 2020-luvun alkuvuosina.

Kuntatalous pysyttelee alijäämäisenä kuluvana vuonna viime vuoden tapaan. Vuonna 2019 menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Investointimenojen kasvu jatkuu, sillä sairaaloiden ja koulujen rakentaminen sekä infrainvestoinnit jatkuvat vilkkaana.  Kuntien saamien verotulojen kasvua kiihdyttävät mm. palkkatulojen hyvä kasvu, jäännösverojen maksun aikaistumisesta johtuva kertaluonteinen verotulojen lisäys ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu 0,04 prosenttiyksiköllä 19,88 prosenttiin. Valtionavut laskevat v. 2019 edellisvuodesta, mikä johtuu mm. valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta myöskään v. 2019. Kuntien menojen kasvupainetta vaimentaa koulutuspalvelujen tarpeen väheneminen, mikä on seurausta syntyvyyden laskusta ja pienemmistä ikäluokista.

Kuntien rahoitusasema kohenee hieman v. 2020. Etenkin valtionapujen arvioidaan kasvavan reippaasti, sillä kunnille kompensoidaan kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyen n. 240 milj. euroa. Lisäksi valtionapuja kasvattavat kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten osittainen poistuminen ja valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus. Toisaalta kuntien henkilöstökulujen kehityksen oletetaan kiihtyvän työmarkkinoiden kireyden vuoksi. Kuntatalous pysynee selvästi alijäämäisenä myös vuosina 2021 - 2023. Verotulojen kohtuullisen hyvää kehitystä ylläpitää palkkatulojen kasvu. Lisäksi valtionosuuksia kasvattavat verotulomenetysten kompensaatiot kunnille ja indeksikorotukset. Kohtuullisen hyvä tulojen kehitys ei kuitenkaan riitä parantamaan kuntien talouden tilaa, sillä investoinnit pysyvät mittavina ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarve jatkaa väestön ikääntymisen vuoksi kasvuaan.  Kuntien velka kasvaa kuluvana vuonna ja kasvu jatkuu ripeänä käyttötalouden alijäämien, hidastuvan talouskehityksen sekä suurten investointien vuoksi. 

Talousarviokehys

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2020 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2018 tilinpäätökseen, osavuosikatsaukseen 1/2019, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialojen ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä kehittämis- ja säästötoimiin.  

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
 
Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2020. Sosiaali- ja terveystoimi on edelleen mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Yleishallintoa ja johdon tukea. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin kohdistuu tässä vaiheessa vuotta vielä merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.
 
Toimintatulot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan alenevan 7,5 milj. euroon, laskua 2019 talousarviosta 0,7 milj. euroa. Maankäyttökorvausten korvausten arvioidaan supistuvan 1,5 milj. euroon (laskua 1,2 milj. euroa).  Muiden ulkoisten toimintatuottojen ennakoidaan kasvavan 0,4 milj. euroa, lähinnä asuntomessutuottojen ansiosta. Edellisvuoteen verrattuna ulkoisia toimintatuottoja vähentää 0,2 milj. euroa varhaiskasvatuksen maksumuutos. 

Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi vuodelle 2020 (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 3,58 % (8,4 milj. euroa) talousarvioon 2019 nähden. Ulkoisia toimintamenojen kasvu koostuu pääosin seuraavista menolisäyksistä: Keusote 1,9 milj. euroa ja Apotti 1,4 milj. euroa, henkilöstökulut 2,8 milj. euroa sekä koulujen väistötilat 0,7 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.2.2018 - 31.3.2020. Vuonna 2020 työvoimakustannukset nousevat noin 1,3 %. Lisäksi kiky-sopimukseen liittyvä lomarahan palautuminen täysimääräiseksi aiheuttaa noin 1,5 % palkkakustannusten nousun ja palkkojen sivukulujen muutokset noin 0,3 % nousun. Palkkakustannusten ja sivukulujen nousu on huomioitu kehykseen.

Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia rahoitukseen tai toimintamenoihin ei ole tässä vaiheessa arvioitu. Hallitusohjelman mukaisesti valtio kompensoi lisätehtävistä aiheutuvat kustannukset kunnille

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2020 on esitetty liitteenä olevassa taulukossa.

Toimialueiden toimintamenojen ja tulojen kokonaiskasvut eivät ole täysin vertailukelpoisia toimialueiden välisten määrärahasiirtojen vuoksi.
    
Koska talousarvio 2020 uhkaa muodostua alijäämäiseksi, toimialueiden tulee käsittää raamin mukaiset määrärahat enimmäismäärärahana. 

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen kasvu on vuonna 2020 enintään 0,43 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentti 19,50 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2019 5,3 milj. euroa (2,8 %) vuoteen 2019 nähden. Valtionosuuksien ennakoidaan nousevan peräti 5,5 milj. euroa (kiky-sopimukseen liittyvät vaikutukset, indeksikorotukset). Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton ennusteen mukaisiksi.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.
 

  Lain sallima vaihteluväli

Tuusulan nykyinen vero-%

Yleinen kiinteistövero

0,93-2,00

0,93

Vakituinen asuinrakennus

0,41-0,90

0,41

Muu asuinrakennus

0,93-1,80

0,93

Rakentamaton rakennuspaikka

3,93-6,00

3,93

Yleishyödyllinen yhteisö

0,00-1,55

0,65

    
Rahoituslaskelman 2019 lähtökohtana ovat noin 41 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 22 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 11 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Myöhempinä taloussuunnitelmavuosina investointien taso nousisi keskimääräin 50 milj. euroon. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia tulee edelleen vauhdittaa tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2020 on noin 22 milj. euroa negatiivinen.
 
Kuntatasoisen kehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino ja selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2020 – 2024 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muiden kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. 

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos asettuu vuonna 2020 noin 0,7 milj. euroa alijäämäiseksi (kunta + vesihuoltoliikelaitos 0,1 milj. euroa ylijäämäinen). Taloussuunnitelmavuosina kunnan velkaantuminen jatkuu nopeana , vaikka taloussuunnitelman lähtökohtana onkin selkeästi ylijäämäinen käyttötalous.

Kesän ja alkusyksyn 2019 aikana Tuusulan kunnassa työstetään toimenpiteitä ja laskelmia, joilla tähdätään tulorahoituksen vahvistamiseen ja kunnan velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämiseen. Työskentelyn tuotoksena muodostuu Kasvun ja talouden hallintaohjelma Tuusulan kunnan talouden tasapainottamiseksi sekä kunnan toiminnan ja talouden ohjauksen tukemiseksi. Ohjelman keskeisinä tavoitteina ovat

  • turvata kunnan strategian mukaisten kasvu- ja palveluverkkoinvestointien toteuttaminen
  • välttää ajautuminen palveluiden karsimiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle.

 

Kasvun ja talouden hallintaohjelmaa valmistellaan kesän aikana. Työsuunnitelma tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn 15.8.2019. Kasvun ja talouden hallintaohjelma valmistellaan talousarvion valmistelun aikataulujen mukaisesti siten, että ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn samaan aikaan talousarvion 2020 kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020 - 2024 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti. 
  • hyväksyä vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020 - 2024 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

 

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pekka Heikkinen teki seuraavan muutos/lisäysesityksen:

"Kunnanhallituksen seminaarissa esitettyjen kustannusarvioiden mukaan Monion, Kirkonkylän koulukeskuksen ja päiväkoti Martta Wendelinin kustannusarviot ovat yhteensä yli 8 miljoonaa euroa suuremmat kuin viime vuoden marraskuun lopussa hyväksytyssä palveluverkkosuunnitelmassa. Kokonaisuutena koulu- ja varhaiskasvatusinvestoinnit on esitetty toteutettavaksi erittäin nopealla aikataululla ja ratkaisut ovat erittäin kalliita ja johtavat kunnan nopeaan ja raskaaseen velkaantumiseen.  Palveluverkkosuunnitelman pohjana olevat väestöennusteet näyttivät  jo alunperin ylimitoitelluilta ja Tilastokeskuksen uusimpien väestöennusteiden sekä Tuusulan viime vuosien toteutuneen väestökehityksen perusteella lasten ja nuorten määrä vähenee.  Kunta on velkaantunut ja velkaantuu lähivuosina erittäin nopeasti, mikäli käyttötalouden tulosta ei paranneta ja investointihankkeet toteutetaan viime syksynä hyväksytyn taloussuunnitelman mukaan.  Sen vuoksi esitän kehyspäätökseen seuraavia asioita

Kunnanhallitus

  • päättää käynnistää talouden tasapainotusohjelman valmistelun, jonka tavoitteena on asteittain parantaa kunnan talouden ylijäämää niin, että se on vähintään 8 miljoonaa euroa vuonna 2024. Ohjelma valmistellaan niin, että se voidaan esitellä valtuustolle tulevan marraskuun alun seminaarissa.
  • velvoittaa valmistelemaan investointiohjelman niin, että koulu- ja varhaiskasvatusinvestointeja voidaan jaksottaa voimassa olevassa taloussuunnitelmassa kirjattua pidemmälle aikajaksolle."

 

Tuija Reinikainen ja Pentti Mattila kannattivat Heikkisen tekemää esitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta Heikkisen tekemällä lisäyksellä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Sipiläinen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Salonen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Mattila ja Reinikainen). Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • käynnistää vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020 - 2024 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • hyväksyä vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020 - 2024 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

 

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Tiedoksi

taloudenohjaus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Käsitellyt asiat