Kunnanhallitus, kokous 17.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 263 Mikkola, asemakaavan muutoshakemus

TUUDno-2019-650

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Kaava- ja kaavamuutoshakemusten käsittely

Jos maanomistaja tekee aloitteen kaavan muuttamisesta tai laatimisesta ja alueen kaavoittaminen koskee maanomistajan etua, oikeutta ja velvollisuutta sillä tavoin välittömästi, on hänellä oikeus saada kunnan viranomaisen ratkaisu aloitteeseensa. Asemakaavoja koskevat hakemukset käsitellään kuntakehityslautakunnassa ja kunnanhallituksessa.  Mikäli hakemuksesta tehdään myönteinen päätös, laaditaan hakijan ja kunnan välille kaavoituksen käynnistämissopimus, kun hanke on todettu I-prioriteetin hankkeeksi eli ns. kärkihankkeeksi. Käynnistämissopimuksen hyväksymisen jälkeen kaavahanke käynnistyy.

Mikäli kuntakehityslautakunta ja kunnanhallitus tekevät kielteisen päätöksen kaavamuutoshankkeeseen, hakija voi tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka käsittelee kunnanhallitus. Tästä kunnanhallituksen oikaisuvaatimuksen käsittelypäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen - maanomistajan aloitteeseen annettu kunnan viranomaisen ratkaisu kaavan muuttamisesta tai laatimisesta on valituskelpoinen ja siitä voidaan tehdä kunnallisvalitus (KHO 4.4.2003 t. 851). Myös kunnan päätös, jolla maanomistajan aloitteesta vireille tulleen kaavahankkeen valmistelu on keskeytetty, on valituskelpoinen ja tästäkin voidaan tehdä kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen (KHO 27.10.2009 t. 2628). Kunnanhallituksen päätöksestä tulee tehdä ensin oikaisuvaatimus. Sen sijaan kunnan omasta aloitteesta tehty päätös kaavan muuttamisesta on vain valmistelua eikä tästä päätöksestä voi valittaa (KHO 2003:16).

Hakemus

Maanomistaja hakee asemakaavamuutosta Aropolusta 2/3-osan tai Aropolun kokonaisuudessaan liittämiseksi kiinteistöönsä 858-401-5-30 Rautala. Kiinteistön osoite on Jussilantie 10, 04300 Tuusula. Kiinteistön pinta-ala on 1 417 m2.

Asemakaavan muuttamisen tarkoitus maanomistajan mukaan on: Aropolun liittäminen Rautalaan Rautalan tila muodostaa oman korttelinsa Mikkolassa Aropellontien ja Jussilantien risteyksessä. Kortteli on käytännössä kolmion muotoinen. Sen jokaisella sivustalla kulkevat kevyen liikenteen väylät.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Aropellon alueen kaavoitustyön yhteydessä selvitettiin myös Rautalan korttelin rajat, jotka muuttuivat selvitystyön yhteydessä. Samassa yhteydessä esitin kysymyksen Aropolun kevyen liikenteen väylän tarpeellisuudesta. Korttelillani on nykytilanteessa lunastusoikeus 2/3 Aropolun alueesta. Olen jo aikaisemmin ilmaissut kirjallisesti kiinnostuksestani liittää tämän ja mahdollisesti myös koko Aropolun alueen kortteliini. Selvitystyö on kesken. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi ja mitä kustannuksia tämä aiheuttaisi.

Jääkö kunnalle jokin osa alueesta? Aropolku päättyy toisessa päässä Aropellontiehen ja toisessa Jussilantien kevyenliikenteen väylään. Käsitykseni mukaan se, miten alue kokonaisuudessaan rajautuisi ja miten suuresta alueesta lopulta siirrossa on kyse, riippuu kunnan Aropellon kaavoitustyöstä Avoimista kysymyksistä huolimatta, kiinnostukseni on aito. Jos selvitys- ja kaavoitustyön edetessä havaitaan, että korttelin suoranaisiksi rajanaapureiksi tulevat Nurmitien kaksi tonttia ja Aropellontien puolella oleva naapuritontti, toimitan naapureiden lausunnot välittömästi.

Kaavoitustilanne

Hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee asemakaavoitetulla Mikkolan pientaloalueella Hyrylässä. Mikkolan alueen rakennuskaava on vuodelta 1976 ja kiinteistö on kaavassa merkinnällä AO: ”Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Korttelialueella on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Korttelialueelle ei kuitenkaan saa pysäköidä raskasta ajokalustoa. Rakentamattomat rakennuspaikan osat, joita ei käytetä liikenteeseen, pysäköintialueeksi tai oleskelupaikaksi, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisena huolitellussa kunnossa. Mikäli rakennuspaikat aidataan, tulee kortteleittain noudattaa yhtenäistä aitaamistapaa kunnan antamien ohjeiden mukaan.” Suurin sallittu kerrosluku on 1½ ja rakennusoikeus 200 k-m2.  

Kiinteistö on kolmion muotoinen ja muodostaa oman korttelinsa 32059. Kiinteistö on saanut vuonna 1999 poikkeusluvan rakennusalan ylityksestä. Vuonna 2005 kiinteistölle on myönnetty poikkeuslupa omakotitalon laajennukselle ja autokatokselle. Kiinteistöllä on rakennettu rakennusrekisterin mukaan yhden asunnon talo 185 k-m2 ja talousrakennus 53 k-m2.

Kiinteistö rajautuu etelässä ja koillisessa jalankululle ja pyöräilylle varattuihin katuihin. Eteläinen Aropolku sijoittuu Mikkolan alueen rakennuskaava-alueelle, koillisen Puusavikanpolku sijoittuu vuonna 2018 lainvoiman saaneelle Aropellon asemakaava-alueelle. Kiinteistö rajautuu lännessä Jussilantiehen.

Punasavikanpolku yhdistää Aropellontien Jussilantielle jalankulun ja pyöräilyn katuyhteydellä. Aropolku yhdistää Jussilantien Punasavikanpolkuun ja edelleen Aropellontiehen. Kiinteistö on siis rajattu kaikilta rajoiltaan ajo- tai kevyen liikenteen katuihin.

Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa kiinteistö sijoittuu valkoiselle alueelle. Osayleiskaava koskee niitä alueita, joilla on käyttötarkoitusmerkintä tai muu alueen käyttöä ohjaava merkintä. Jussilantie on kiinteistöön saakka pohjoisesta tultaessa merkitty kevyen liikenteen reitti. Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksessa kiinteistö sijoittuu tiiviille pientalovaltaiselle asuinalueelle (AP). 

Uudenmaan maakuntakaavassa kiinteistö sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Lisäksi alueelle ulottuu Hyrylän taajaman tiivistettävän alueen rasteri. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään.

Alueella ei ole vireillä asemakaavahankkeita.

Harkinta

Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön pohjois- ja eteläpuolella kulkevat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, joka ei ole liikkumisen verkoston kannalta tarpeellista. Aropolun liittäminen osaksi tontteja selkeyttää korttelirakennetta ja vähentää kunnan hoidettavia kevyen liikenteen alueita. 

Kaavamuutos voidaan tehdä muuna kuin merkittävänä asemakaavana. Tällaisia vähäisiä kaavamuutoksia tekevät kaavoitusavustajat oman työnsä ohella. Kaavatyön aikana ratkeaa lopullinen kaava-alueen rajaus – sisältääkö se muutakin kuin hakemuksen kohteena olevan kiinteistön.

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että

  • Tuusulan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun muuna kuin merkittävänä asemakaavana, kun tarvittavat lähialueen maanomistajat yhdessä ovat valmiita sisällyttämään omistamiaan alueita samaan  kaavahankkeeseen ja heidän kanssaan on tarvittavat kaavoituksen käynnistämissopimukset hyväksytty.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

...

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää,

  • että Tuusulan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun muuna kuin merkittävänä asemakaavana, kun tarvittavat lähialueen maanomistajat yhdessä ovat valmiita sisällyttämään omistamiaan alueita samaan  kaavahankkeeseen ja heidän kanssaan on tarvittavat kaavoituksen käynnistämissopimukset hyväksytty.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle 26.6.2019 pidettävään kokoukseen.

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Käsitellyt asiat