Kunnanhallitus, kokous 17.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 270 Gles Oy, Mäntsälän Aero lentokentän ympäristövaikutusten arviointiselostus, lausunto

TUUDno-2018-604

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö

Uudenmaan ELY -keskus pyytää Tuusulan kunnan kannanottoa Gles Oy:n suunnitteleman hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Gles Oy suunnittelee lausuntopyynnön mukaan betonimurskeen hyödyntämistä helikopterikentän ja lentopaikan rakentamisessa sekä kallion louhintaa ja Murskausta Mäntsälässä. ELY -keskus pyytää kannanottoa myös Mäntsälän kunnalta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta, Uudenmaan liitolta, Liikenteen turvallisuusvirastolta ja Liikennevirastolta.  Kysymys on siitä, onko YVA -menettelyä tarpeen soveltaa Gles Oy:n hankkeeseen. Kannanotoissa pyydetään huomioimaan myös hankkeen mahdolliset yhteisvaikutukset muiden lähialueille suunniteltujen hankkeiden kanssa.

Kannanotto on mahdollista toimittaa lisäajan puitteissa 17.5.2018 mennessä.

YVA-menettelyn soveltamista koskevan päätöksenteon perusteet

Lausuntopyynnön mukaan Gles Oy on 16.8.2017 jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hanketta ”Ajoharjoitteluradan, helikopterikentän, lentopaikan rakentaminen sekä jätteen vastaanotto ja käsittely, Mäntsälä” koskevan ympäristölupahakemuksen.

Ennen lupa-asian ratkaisemista on Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävä päätös YVA-menettelyn mahdollisesta soveltamisesta hankkeeseen ja mikäli YVA on tarpeen tehdä, tulee se saattaa loppuun ennen lupapäätöksen antamista. YVA-tarveharkintaa varten ympäristölupahakemusta on päivitetty 15.1.2018 ja 23.2.2018.

Lausuntopyynnön mukaan YVA -menettelyä on sovellettava tämän tyyppiseen hankkeeseen, mikäli hanke on YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelon mukainen. Tämän luettelon mukaan velvoite koskee muun muassa muiden jätteiden kuin vaarallisen jätteen polttolaitoksia tai fysikaalis-kemiallisia käsittelylaitoksia, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa (jätteen murskaus, hankeluettelon kohta 11 b) sekä muita kuin yhdyskunta- tai vaarallisen jätteen kaatopaikkoja, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnia vuodessa jätemäärälle (hankeluettelon kohta 11d).

Hyötykäyttöhankkeessa arviointimenettely on tarpeen, mikäli hanke todennäköisesti aiheuttaa hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkinnassa tarkasteltavia tekijöitä kuvataan YVA –asetuksen 1 §:ssä.

Hanke ja sen vaikutusten kuvaus

Hanketta ja sen vaikutuksia on kuvattu lausuntopyynnön liitteissä, joita ovat ympäristölupahakemuslomake 23.2.2019, Yleiskuvaus 21.2.2019, yhdistetty meluvyöhykekartta 16.2.2018 ja yleiskuva 22.2.2018.

GLES Oy hakee ympäristölupaa helikopterikentälle ja lentopaikalle. Rakennettava kenttäalue sijaitsee yhtiön omistamalla 25 ha kokoisella tilalla 505-403-7-54 Mäntsälässä länsipuolella Hirvikosken alueella. Alueen läpäisee Saunasuon metsäautotie. Kiinteistön suuntaa antava osoite on Hyvinkääntie 727-813,  04680 Mäntsälä.

Alueen pohjarakenteiden rakentamisessa hyötykäytetään rakennusten lajittelevassa purussa syntyvää betonimursketta, jonka raekoko on enintään 400 mm. Betoni- ja tiilimursketta hyödynnetään arviolta 80 000 -160 000 tonnia vuodessa. Pääosin betoni tuodaan valmiiksi murskattuna. Alueella murskataan vuosittain alle 25 00 t betonia. Hyödynnettävän betonimurskeen arvioitu kokonaismäärä on noin 500 000 tonnia. Arvioitu rakentamisaika on noin 3-6 vuotta.

Betonijätteen murskausta tehdään maanantaista lauantaihin klo 07-18. Yöaikana (22-07) murskausta ei harjoiteta. Betonia murskataan arviolta 20 työvuoroa vuodessa. Murskausta tehdään vuoden aikana eri jaksoissa.

Alueelta louhitaan kalliota kiitotien ja rullaustien kohdalta. Kalliota louhitaan noin 44 500 m2 alueelta noin tasoon +89. Kalliota louhitaan yhteensä noin 130 000 m3. Vuosittain louhitaan arviolta 22 000 – 44 000 m3. Louhintaa ja murskausta tehdään arviolta kerran vuodessa noin 2-6 kuukautta kerrallaan. Ottamisaika on yhteensä noin 3-6 vuotta. Louhintaa ei suoriteta lintujen pesimisaikana. Kalliosta noin 4000 m3 murskataan hyödynnettäväksi alueen rakentamiseen. Muu osa louhittavasta kalliosta hyödynnetään louheena alueen tasauksessa.

Tontille rakennetaan oma 3500 m2 tasausallas pintavesien keräämiseksi ja käsittelemiseksi.

Luvitettavan alueen lounaispuolella sijaitsee Natura200 (F10100060) Mustametsä –niminen alue. Itäpuolella on viljelyskäytössä oleva pelto. Pohjois- ja länsipuolella on metsää. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3 km päässä kenttäalueesta länteen. Alueen läpäisee kaksi pohjoiseen laskevaa ojaa, jotka laskevat edelleen noin 3 km päässä pohjoisessa olevaan Kyynärjärveen. Kyynärjärvestä vedet virtaavat Mustijokeen.

Kevytlentopaikan ja helikopterikentän toiminnan osalta hakija esittää seuraavan kuvauksen:

Kevytlentopaikalla saa lentää purje- ja moottoripurjelentokoneilla, erittäin keveillä lentokoneilla (VLA), ultrakevyillä lentokoneilla (UL) sekä ultrakeveisiin lentokoneisiin rinnastettavilla lentokoneilla, joiden lentoonlähtömassa on enintään 500  kg ja sakkausnopeus enintään 65 km/h, ilmalaivoilla ja kuumailmapalloilla. Lentotoimintaa harjoitetaan klo 09-21 kaikkina viikonpäivinä. Lentojen määrä on rajoitettu 250 lentoon vuorokaudessa. Rakennettavan kiitotien pituus on 690 metriä.

Alueen helikopterikentän on tarkoitus palvella etenkin ammatillista ja viranomaisten ilmailutoimintaa. Alueella huolletaan helikoptereita sisätiloissa. Helikopteritoimintaa harjoitetaan myös lentotoiminnan toiminta-ajan ulkopuolella. Helikopterikentällä tullaan lentämään enintään 25 lentoa vuorokaudessa viranomaistoimintaa lukuun ottamatta. Ympäristölupahakemuksen liitteen 8A1 ”GLES Oy, Mäntsälä Hyvinkääntie 727-813 Yleiskuvaus” erillisliitteen 1 mukaan helikopterilentoja on 30 lentoa/vrk.

Pyyntö lausuntopyynnön tarkentamiseksi

Koska ELY –keskuksen lausuntopyynnön toimintakuvaus ”Betonimurskeen käyttö helikopterikentän ja lentopaikan rakentamisessa ja kallion louhinta, ja murskaus, Mäntsälä” eroaa lupahakemuksen mukaisesta siten, että lupahakemus sisältää muitakin toimintoja, kuten ajoharjoittelurata, helikopterikenttä, lentopaikka sekä jätteen vastaanotto ja käsittely, niin ELY –keskukselta pyydettiin täsmennystä siitä, mitä toimintoja tarkoitetaan pyydettäessä kunnan kantaa YVA –menettelyn tapauskohtaisen soveltamisen tarpeen arviointiin. Ennen kaikkea pyydettiin täsmennystä siihen, koskeeko lausuntopyyntö myös helikopterikentän, lentopaikan ja ajoharjoitteluradan tulevaa toimintaa ja käyttöä jatkossa. Eli haetaanko nyt kui- tenkin ympäristölupaa myös lentotoimintaan kevytlentokoneilla ja helikoptereilla.

ELY –keskus on vastannut tarkennuspyyntöön seuraavasti:

”YVA-tarpeen tapauskohtaisessa harkinnassa arvioidaan onko kyseessä hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. GLESin hankekokonaisuuden vaikutuksia tulee arvioida mm. kaavoitukseen, maankäyttöön, tiesuunnitelmiin, liikenteeseen, meluun ja luontoarvoihin.

GLESin hankekuvaus ja ympäristölupahakemus ovat muuttuneet jo parikin kertaa, nyt YVA-tarvepäätöstä pyydetään viimeisimmästä 23.2.2018 päivätystä ympäristölupahakemuksesta liitteineen. Ennen päätöksentekoa ELY-keskus pyytää kunnilta ja asianomaisilta lausuntoa YVA-tarpeesta. Hankkeen YVA-tarveharkinta koskee lähinnä jätehuoltoa: YVA-lain liitteen 1 hankeluettelon kohtia 11 b) ja 11 d), eli jätteen murskausmääriä ja jätteen hyötykäyttöä/kaatopaikkatoimintaa. Hankekokonaisuuteen kuuluvat myös kallion louhinta ja louheen murskaus sekä helikopteri ja lentopaikan rakentaminen. Hankekokonaisuuden ja alueella mahdollisesti muiden hankkeiden yhteisvaikutuksilla on merkitystä YVA-tarpeesta päätettäessä.”

Lentotoiminnan ympäristöluvan tarve ja YVA -menettelyn tarve

YSA 1 § 2. mom. 12 b –kohdan mukaan valtion viranomainen käsittelee lentoaseman ympäristöluvan ja YSA 2 § 1. mom. 11 a –kohdan mukaan kunnan viranomainen käsittelee muun lentopaikan kuin lentoaseman ympäristöluvan. YVAL 3 § 1. mom. mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan liitteessä 1.  YVAL liitteen 1 hankeluettelon kohdassa 9 e mainitaan lentokenttien rakentaminen kun pääkiitorata on vähintään 2100 metriä pitkä. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.  

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) julkaisussa 16/2011 ”Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot”  käsitellään Helsingin seudun yleisilmailukenttien ympäristövaikutusten arviointia seuraavasti:

”Liikenne- ja viestintäministeriö päätti vuonna 2008, että se käynnistää Helsingin seudun yleisilmailukentän ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja toimii valmistelussa hankkeesta vastaavana. Hankkeen tarkoitukseksi määriteltiin YVA-lain mielessä edellytysten luominen Helsingin seudun uuden lentokentän sijainnin ratkaisemiselle joko tekemällä aluevaraus uutta lentokenttää varten tai tekemällä ratkaisu toiminnan jatkamisesta Helsinki-Malmin lentoasemalla ainakin vuokrasopimuksen päättymiseen asti vuoteen 2034.

Ministeriö valmisteli ympäristövaikutusten arviointia yhdessä maakunnan liittojen, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa niin, että lentokentän sijaintivaihtoehdot karsittiin viime vaiheessa viiteen vaihtoehtoon. Parhaiksi uusiksi vaihtoehdoiksi todettiin (aakkosjärjestyksessä) Karkkilan Haavisto, Mäntsälän Hirvihaara ja Porvoon Hinthaara-Vanhakartano. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi käsitelty Helsinki-Malmin toiminnan jatkamista nykyisissä puitteissa (ns. nollavaihtoehto) sekä vaihtoehtoa, jossa Helsinki-Malmilla olisi suunnaltaan käännetty kiitotie.

Ympäristövaikutusten arvioinnin valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut tässä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. LVM teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVAn toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, että YVA-prosessia ei jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen ja sijaintikysymys siirretään ratkaistavaksi maakuntakaavassa.”

Voimassa olevan maakuntakaavan tarkastelu osoittaa, että maakuntakaavassa ei ole tällä hetkellä varausta GLES Oy:n suunnittelemalle lentopaikalle.

Ympäristölupahakemuksen mukaisen lentotoiminnan mittakaava

Ympäristölupahakemuksen kohdassa 8 Laitoksen toiminta kerrotaan, että lentotoimintaa harjoitetaan klo 9-21 kaikkina viikonpäivinä, lentojen määrä ollessa rajoitettu 250 lentoon vuorokaudessa. Kiitotien pituus on 690 m. Helikopterikenttä palvelee etenkin ammatillista ja viranomaisten ilmailutoimintaa. Helikoptereita huolletaan sisätiloissa. Helikopterikentällä tullaan lentämään enintään 25 lentoa vuorokaudessa. Helikopteritoimintaa harjoitetaan myös lentotoiminnan toiminta-ajan ulkopuolella.

Helsinki-Malmin lentotoiminnan laajuuden osalta esitetään Helsinki-Malmi Airport –sivustolla (www.malmiairport.fi), että kentältä tehdään kylmimpänäkin vuodenaikana 2000-4000 lento-operaatiota kuukaudessa, ja lentosuoritteilla mitattuna se on maan toiseksi vilkkain lentoasema. Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalla tehtiin yli 38 000 lentoonlähtöä ja laskeutumista.

Suoritettaessa em. tietojen valossa vertailua GLES Oy:n hankkeen ja Helsinki-Malmin välillä niin 250 lentoa vuorokaudessa tekisi GLES Oy:n kentästä vuositasolla selvästi vilkkaamman kuin Helsinki-Malmi.  Mikäli lentoja olisi esim. 150 vuorokaudessa, niin vuositasolla se tekisi 150 x 365 = 54 750 lentoa.

Maakuntakaavassa ei ole varauduttu GLES Oy:n lentopaikkaan, eikä hankkeen osalta ole tehty Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot –julkaisussa mainittua esillä ollutta YVA -menettelyä. Tästä syystä on perusteltua kyseenalaistaa ympäristölupahakemuksen liitteenä olevien selvitysten riittävyys lentotoiminnan ympäristövaikutusten osalta. Kysymys on perustavaa laatua, mikäli ympäristölupaa haetaan jo nyt lentopaikan ja helikopterikentän toiminnalle rakentamisen ohella.

Kunnanhallituksen lausunto

Kunnanhallitus katsoo, että ympäristölupahakemuksen mukainen muualta tuotavan betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttö lentokenttäalueen pohjarakentamisessa on kannatettavaa ja tavoiteltavaa jätteen hyödyntämistä.  Myös betonin murskaaminen paikanpäällä sekä kallion louhinta kiitotien ja rullaustien kohdalla on hyväksyttävää toimintaa hankkeen luvittamisen ja rakentamisen toteutuksen näkökulmasta. Ympäristölupahakemuksessa kuvattu hyötykäyttöhanke sijaitsee varsin etäällä Tuusulan kunnan alueelta, joten siitä koituvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset kunnan näkökulmasta ennakolta arvioituna.

Tuusulan kunnasta on pyydetty lausuntopyynnön tarkennusta siltä osin, haetaanko nyt ympäristölupaa myös lentokentän ja helikopterikentän tulevalle toiminnalle, sillä nämä toiminnat on sisällytetty ympäristölupahakemukseen. ELY -keskuksen vastauksen mukaan hankkeen YVA-tarveharkinta koskee lähinnä jätehuoltoa.

Tuusulan kunta katsoo, että mikäli lentokentän ja helikopterikentän toiminnalle haetaan jo nyt ympäristölupaa, tulisi niiden osalta edellyttää tähän mennessä tehtyjä huomattavasti laajempia ympäristöselvityksiä ja vaikutusarviointeja. Tapauskohtainen YVA -menettely voi olla tarpeen nimenomaan lentotoiminnan ympäristövaikutusten johdosta. Liikenne- ja viestintäministeriö oli jo 2008 käynnistämässä YVA -menettelyä Helsingin seudun yleisilmailukentän ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Lopulta sijaintikysymys siirrettiin ratkaistavaksi maakuntakaavassa. Voimassa olevan maakuntakaavan tarkastelu kuitenkin osoittaa, että maakuntakaavassa ei ole varausta GLES Oy:n suunnittelemalle lentopaikalle.

Koska uutta lentokenttähanketta ei ole käsitelty maakuntakaavassa, eikä jo aiemmin suunniteltua YVA -menettelyä suoritettu, tapauskohtainen YVA -menettely voi olla perusteltu lentotoiminnan osalta. Ympäristölupahakemuksen kuvauksen perusteella hankkeen myötä saattaisi syntyä Helsinki-Malmia vilkkaampi lentopaikka. Sen johdosta olisi tarpeen arvioida ainakin lentotoiminnan meluvaikutusta, maankäytöllisiä ja kaavoituksellisia vaikutuksia sekä seudullisia laaja-alaisia vaikutuksia, kuten muuhun lentotoimintaan ja lentopaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Tuusulan kannalta on tärkeää tietää, voisiko uusi vilkas lentopaikka alkaa myös vaikuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähestymis- ja nousureitteihin ja sitä kautta ympäristöluvan mukaisiin melukäyriin ja niiden sijaintipaikkoihin. Kunnanhallitus puoltaa tapauskohtaista YVA -menettelyä, jossa arvioidaan lentotoiminnan vaikutukset.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ELY-keskuksen lausuntopyynnön ja GLES Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteineen
  • antaa asiassa perusteluosan mukaisen lausunnon ELY-keskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa Gles Oy:n Mäntsälän Aero lentokenttää koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunto tulisi toimittaa 26.11.2019 mennessä.

Hankekuvaus
Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa uusi yleisilmailun lentokenttä erityisesti pääkaupunkiseudun tarpeita varten. Lentokenttä sijaitsee Mäntsälässä valtatien 25 vieressä lähellä pääkaupunkiseutua. Hankealueen pinta-ala on 49 hehtaaria.

Alueen maarakentamisessa hyödynnetään louhittavaa maa-ainesta sekä purkutyömailla muodostuvaa kierrätysbetonia ja -tiiliä. Lisäksi voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitoksessa muodostuvaa kuonaa. Pintarakenteissa voidaan hyödyntää kaduilta kerättyä hiekoitussepeliä. Alueen pohjarakenteiden rakentamisessa käytettävän betonimurskeen raekoko on pääosin alle 400 mm. Rakentamisessa voidaan hyödyntää myös betonilouhetta, joka sisältää myös betonirautoja. Hankealueelta louhitaan kalliota, joka hyödynnetään lentokentän rakentamisessa louheena ja murskeena. Uusiomateriaalien lisäksi rakentamisessa voidaan käyttää maa-ainesten ottoalueilta tuotavaa kiviainesta. Rakentamisessa hyödynnetään betoni- ja tiilimursketta arviolta 80 000 -160 000 tonnia (53 000 – 107 000 m3) vuodessa.

Lentokentän yhteydessä on lentokonehalli tai -halleja sekä koneiden tankkauspiste. Hankealueen koillisosaan toteutetaan hulevesien käsittelypaikka. Koillisosassa on myös ilmailuun ja moottoriurheiluun liittyviä harrastustiloja. Alueelle rakennetaan myös hakelämpölaitos. Hankealueelle on suunniteltu huoltoasema henkilöautojen tankkauspaikaksi ja kahvila sekä rekkaparkki ja raskaan liikenteen tankkauspaikka. Alueen länsipäätyyn on suunniteltu kiihdytysrata ja tapahtumakenttä. Asfaltoitavan alueen ulkopuolelle rakennetaan elinympäristö kuivan paahdeympäristön kasveille ja hyönteisille. Hankealueelle järjestetään talousvesi joko kirkonkylän vesijohtoverkosta tai paikallisesti porakaivosta.

YVA -ohjelmassa on muotoiltu viisi erilaista vaihtoehtoa hankkeen osalta.

VE 1.  Pitkä kenttä ja kiihdytysrata

Vaihtoehdossa VE 1. vuotuinen lento-operaatioiden määrä on enintään 60 000.
Suuri osa lento-operaatioista muodostuu koulutuslennoista ja läpilaskuharjoittelusta. Kiitotien pituus on 1190 m ja sen yhteyteen rakennetaan useita lentokonehalleja. Lentokoneiden pysäköintipaikan yhteydessä on lentokoneiden tankkauspiste. Rekkaparkki jossa 35 parkkipaikkaa sekä huoltoasema ja kahvila. Rakennetaan suuri meluvalli, jonka sisäpuolella on kiihdytysrata ja tapahtumakenttä. Lisäksi ilmailuun ja moottoriurheiluun liittyviä edustus-, valmistautumis- ja harrastustiloja. Hakkeella toimiva lämpökeskus.

Helikopterilentoja arviolta 2 lentoa vuorokaudessa.

VE 2.   Pitkä kenttä ja huoltoasema
Vaihtoehdossa VE 1. vuotuinen lento-operaatioiden määrä on enintään 60 000.
Suuri osa lento-operaatioista muodostuu koulutuslennoista ja läpilaskuharjoittelusta. Kiitotien pituus 1190 m ja samaan yhteydessä lentokonehalleja. Lentokoneiden tankkauspaikka ja pysäköintipaikka lentokoneille. Rekkaparkki jossa 35 parkkipaikkaa sekä huoltoasema ja kahvila.

Vaihtoehdossa VE 2. vuotuinen lento-operaatioiden määrä on enintään 40 000.

Helikopterilentoja arviolta 2 lentoa vuorokaudessa.

VE 3.   Pitkä kenttä
Vaihtoehdossa VE 3. vuotuinen lento-operaatioiden määrä on enintään 5000.
Kentälle tulee läpilentokielto eikä kentällä ole koulutuslentoja. Rakennetaan vain yksi lentokonehalli. Kiitotien pituus 1190 m ja samaan yhteydessä lentokonehalli.
Lentokoneiden tankkauspaikka ja pysäköintipaikka lentokoneille.

Helikopterilentoja arviolta 2 lentoa vuorokaudessa.

VE 4.   Lyhyt kenttä
Vaihtoehdossa VE 4. vuotuinen lento-operaatioiden määrä on enintään 2200.
Kiitotien pituus 690 m ja samaan yhteydessä lentokonehalli. Lentokoneiden tankkauspaikka ja pysäköintipaikka lentokoneille.

Helikopterilentoja arviolta 2 lentoa vuorokaudessa.

VE 0  Alueen tasaus ja muuttaminen pelloksi

Lopputilanteessa alueella on pelto.

Pääkaupunkiseudun yleis- ja harrasteilmailu hoidetaan muilta kentiltä.

Vaihtoehtojen yksityiskohtainen sisältö on luettavissa liitteenä olevasta YVA –ohjelmasta.

YVA -ohjelman mukaan vaikutuksia arvioidaan seuraaviin tekijöihin: yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus, kasvillisuus, eliöt ja luontokohteet, maa- ja kallioperä sekä pohjavesi, pintavedet, liikenne, maisema- ja kulttuuriympäristö, melu, ilmasto ja ilman laatu, luonnonvarojen hyödyntäminen, elinkeinoelämä, ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys.

Kunnanhallituksen aikaisempi lausunto
Kunnanhallitus otti aiemmassa lausunnossaan myönteisen kannan YVA –menettelyn tarpeeseen Gles Oy:n Mäntsälän Aero –hankkeessa.

Kunnanhallitus katsoi, että mikäli lentokentän ja helikopterikentän toiminnalle haetaan jo nyt ympäristölupaa, tulisi niiden osalta edellyttää tähän mennessä tehtyjä huomattavasti laajempia ympäristöselvityksiä ja vaikutusarviointeja. YVA -menettely olisi tarpeen nimenomaan lentotoiminnan ympäristövaikutusten johdosta. Liikenne- ja viestintäministeriö oli jo 2008 käynnistämässä YVA -menettelyä Helsingin seudun yleisilmailukentän ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Lopulta sijaintikysymys siirrettiin ratkaistavaksi maakuntakaavassa. Voimassa olevan maakuntakaavan tarkastelu kuitenkin osoitti, että maakuntakaavassa ei ole varausta GLES Oy:n suunnittelemalle lentopaikalle.

Kunnanhallitus katsoi aiemmassa lausunnossaan, että hankkeen myötä saattaisi syntyä Helsinki-Malmia vilkkaampi lentopaikka. Siksi tulee arvioida ainakin lentotoiminnan meluvaikutusta, maankäytöllisiä ja kaavoituksellisia vaikutuksia sekä seudullisia laaja-alaisia vaikutuksia, kuten muuhun lentotoimintaan ja lentopaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Tuusulan on tärkeää tietää, voisiko uusi vilkas lentopaikka alkaa myös vaikuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähestymis- ja nousureitteihin ja sitä kautta Helsinki-Vantaan ympäristöluvan mukaisiin melukäyriin ja niiden sijaintipaikkoihin.

Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus toteaa, että Gles Oy:n laatima YVA -ohjelma on varsin monipuolinen ja monilta osin laadukas suunnitelma vaikutusarvioinnin pohjaksi. Lentotoiminnan laajuutta, ominaispiirteitä, vaikutuksia maankäyttöön ja kaavoitukseen sekä melun (rakentamisen aikainen, lentokoneiden, helikoptereiden ja kiihdytysajojen melu) vaikutusten arviointimenetelmiä on pyritty kuvaamaan yksityiskohtaisesti.  Kunnanhallitus kiinnittää huomiota kuitenkin myös siihen, että YVA -ohjelmaan ei ole sisällytetty kaikkia kunnanhallituksen aiemmassa lausunnossa ja YVA -menettelyn aloituskokouksessa esitettyjä kannanottoja arvioinnin tarpeessa olevista ympäristövaikutuksista. Tuusulan kannalta YVA -ohjelma ei ole vielä riittävän kattava, vaan lisäksi olisi arvioita uuden vilkkaan lentopaikan avaamisesta seuraavia laaja-alaisia seudullisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia muuhun lentotoimintaan ja muihin seudun lentopaikkoihin. Tuusulan kunnan kannalta on tärkeää tietää, voiko uusi vilkas lentopaikka alkaa vaikuttamaan myös Helsinki-Vantaan lentoaseman lähestymis- ja nousureitteihin ja sitä kautta Helsinki-Vantaan ympäristöluvan mukaisiin melukäyriin ja niiden sijaintipaikkoihin. Tältä osin YVA -ohjelmaa on vielä ehdottomasti täydennettävä, sillä ohjelmassa ei ole lainkaan mainintaa siitä, kuinka näitä vaikutuksia tullaan arvioimaan.

Lisäksi on otettava huomioon, että edellisen lausunnon jälkeen on tullut nähtäville ja lausunnolle Uusimaa -kaava 2050 luonnos mm. uusine laskeutumisvyöhykekäyrineen. Tämän vuoksi YVA -ohjelmaa tulee täydentää myös siten, että siinä arvioidaan Mäntsälän Aeron lentotoiminnan mahdolliset vaikutukset uuden maakuntakaavan mukaisiin laskeutumisvyöhykekäyriin ja ympäristömelukäyriin sekä niiden mahdollisiin sijainninmuutoksiin. Toistaiseksi ohjelmassa ei ole lainkaan mainintaa siitä, kuinka näitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja tätä kunnanhallitus pitää ilmeisenä puutteena.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ELY –keskuksen lausuntopyynnön liitteineen
  • antaa perusteluosion mukaisen lausunnon ELY –keskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö
ELY-keskus pyytää lausuntoa Gles Oy:n Mäntsälän Aero lentokenttää koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunto tulee antaa 19.7.2019 mennessä.

Arviointiselostus ja kuulutus löytyvät osoitteesta 

www.ymparisto.fi/GlesMantsalaAeroYVA

Arviointiselostus
Gles Oy:n Mäntsälän Aero lentokenttähankkeesta on valmistunut 10.5.2019 päivätty 104 sivua käsittävä ympäristövaikutusten arviointiselostus.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausuttaessa Tuusulan kunnanhallitus kiinnitti huomiota tarpeeseen selvittää lentokenttähankkeen maankäytöllisiä ja kaavoituksellisia vaikutuksia. Vaikutuksia tuli selvittää mm. sitä silmälläpitäen, voisiko Mäntsälän Aeron mahdollisesti Malmin lentokenttää korvaava lentotoiminta vaikuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan mukaisiin melukäyrien sijaintiin Tuusulan kaavoitusta ja maankäyttöä haittaavalla tavalla. Arviointiselostuksen osiossa 11.1.sivuilla 46-50 on selostettu vaikutusten arviointia ja vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen.

Arvioinnin johtopäätösten mukaan hankkeella ei ole kuntarajat ylittäviä vaikutuksia maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen.  Uusimaa-2050 kaavaehdotuksen kaavaselostuksessa todetaan, että harrasteilmailun kenttiä ei esitetä, koska niiden merkitys on henkilöliikenteen ja kuljetusten kannalta vähäinen. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä sen osoittamista yleis- tai asemakaavoissa. Kenttä voidaan toteuttaa Ilmailulain 79 §:n mukaisella rakentamisluvalla, eikä rakentamiseen tarvita maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia. 

Vaihtoehtojen vertailu tehtiin nykytilanteen sekä VE0, VE1, VE2 ja VE3 välillä. 

Nykytilanteessa hankealueella on käynnissä vaihtoehdon V0 mukainen pellon perustaminen. Metsää on jätetty pystyyn valtatien varteen sekä itäpuolen nykyisen pellon ja hankealueen väliin.

VE 1: Pitkä kenttä ja kiihdytysrata

Lentokentän lisäksi alueelle on toteutettu runsaasti muuta lentokentän yhteyteen sopivaa maankäyttöä (kiihdytysrata, tapahtumakenttä, harrastetilat, kahvila, huoltoasema, rekkaparkki).

VE 2: Pitkä kenttä ja huoltoasema

Lentokentän lisäksi alueelle on toteutettu kahvila, huoltoasema ja rekkaparkki.

VE 3: Pitkä kenttä ja VE 4: Lyhyt kenttä

Alueelle on toteutettu lentokenttä siihen liittyvine rakenteineen.

VE 0: Hankealue on tasattu ja muokattu pelloksi ilman, että ulkopuolelta on tuotu materiaalia alueelle. Pellon pinta on hiekkapitoinen ja viljavuus heikko.

Vaikutusten arvioinnin yhteenvedon mukaan hankkeen mikään vaihtoehto ei aiheuta haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen eikä aiheuta hankealueen ulkopuolelle muutospaineita nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön. Hankkeen vaihtoehdot 0, 3 ja 4 voidaan toteuttaa ilman kaavallista ohjausta. Vaihtoehdot 1 ja 2 on mahdollista toteuttaa kunnan tekemillä suunnittelutarveratkaisuilla tai vaihtoehtoisesti asemakaavoituksen kautta.

Arviointiselostuksen kohdassa 11.5. (s.68) on selostettu vaikutuksia lentoliikenteeseen. Hankealue sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman lähestymisalueella, jossa yleisilmailun matkalentokorkeus saa olla enintään 1300 jalkaa, eli noin 400 metriä meren pinnan yläpuolella.  Arvioinnin tulos on, että Mäntsälä Aeron lentokenttä ei vaikeuta lentotoimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Se ei myöskään vaikuta lähiseudun muiden yleisilmailun kenttien (Hyvinkää, Nummela, Hanko, Pyhtää) toimintaan.

Mäntsälä Aeron kentältä lähtevät tai kentälle saapuvat koneet lentävät Mäntsälän kuntarajan kohdalla matkalentokorkeudessa. Matkalentokorkeudessa lentävillä yleisilmailun koneilla ei ole haitallisia vaikutuksia maanpinnan tasolle, joten hankkeen ilmailutoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia naapurikuntien alueella.

Arviointiselostuksen kohdassa 14.1. on selostettu toimintaan liittyviä riskejä ja kohdassa 14.2. arviointiin liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä (s.98-99). Lentotoimintaan liittyvä riski on lento-onnettomuus, josta voi tulla henkilövahinkoja, kaluston rikkoutumista tai polttoaineen valumista maahan. Lentotoiminnan melumallinnukset perustuvat puolestaan tiettyyn lentomäärään ja koneiden lähtömelutasoon. Jos näistä jompikumpi muuttuu, se vaikuttaa mallinnuksen tuloksiin.

Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus pitää ympäristövaikutusten arviointiselostusta riittävänä. Vaikka aivan suoraa ja nimenomaista kannanottoa siihen, että voisiko Mäntsälän Aeron lentotoiminta vaikuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan mukaisten melukäyrien sijaintiin Tuusulan maankäyttöä ja kaavoitustoimintaa vaikeuttavalla tavalla, ei saatu, voidaan arviointituloksista päätellä sen olevan epätodennäköistä.

Arvioinnin johtopäätösten mukaan hankkeella ei ole kuntarajat ylittäviä vaikutuksia maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen.  Hankkeen mikään vaihtoehto ei aiheuta haitallisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen eikä aiheuta hankealueen ulkopuolelle muutospaineita nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön. Arvioinnin tulos on, että Mäntsälä Aeron lentokenttä ei vaikeuta lentotoimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Se ei myöskään vaikuta lähiseudun muiden yleisilmailun kenttien (Hyvinkää, Nummela, Hanko, Pyhtää) toimintaan.

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen
  • antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle 26.6.2019 pidettävään kokoukseen.

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Käsitellyt asiat