Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, kokous 27.2.2020

§ 12 Olympiakasarmi taiteen, kulttuurin ja tapahtumien monitoimitilaksi, aloite

TUUDno-2020-293

Valmistelija

  • Jaana Koskenranta, museoamanuenssi, jaana.koskenranta@tuusula.fi

Perustelut

Valt § 82/29.8.2016 Markus Meckelborg esitti seuraavan hänen, Jani Peltosen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:

”Olympiakasarmi taiteen, kulttuurin ja tapahtumien monitoimitilaksi. Ehdotamme, että Tuusulan museot luopuisivat Taidekeskus Kasarmin kiinteistöstä ja siirtäisivät siellä olevan museotoiminnan tällä hetkellä Senaattikiinteistöjen omistamaan Rykmentinpuistossa sijaitsevaan Olympiakasarmiin.

Meidän mielestämme Olympiakasarmista tulisi kehittää taiteen ja kulttuurin todellinen monitoimitila. Olympiakasarmi soveltuu todella hyvin niin taidenäyttelyiden pitopaikaksi kuin elävän musiikin ja teatterin estraadiksi. Tästä viimeisimpänä osoituksena oli tämän vuoden kaksi Meidän Festivaalin upeaa konserttia, jotka pidettiin Olympiakasarmilla. Viereinen, entisen varuskunnan rakentamisessa syntynyt hiekkakuoppa, jota Lämpökeskus rajaa, on luonnollinen amfiteatteri rinnekatsomoineen ulkokonsertteineen ja kesäteattereineenkin. Suutarintien asemakaavan valmistelussa nykyistä Monttua kunnantalon takana on harkittu siirrettäväksi Rykmentinpuistoon juuri tälle alueelle. Tällä siirrolla saavutettaisiin etuja Suutarintien asemakaavan suunnittelussa. Uusi monitoimitila tukisi ja vahvistaisi jo Rykmentinpuiston kaavassa olevaa patsaspuistoa tarjoten tilaa pienemmille ja enemmän suojaa tarvitseville taideteoksille. Koska kiinteistö on suurempi kuin nykyinen Taidekeskus Kasarmi, Tuusulan museoiden työntekijöiden työtilojen lisäksi olisi vihdoinkin mahdollista tarjota työ- ja harjoitustiloja myös tuusulalaisille taiteen ja kulttuurin tekijöille, käsintekijöillekin.

Olympiakasarmi ja vanha lämpövoimala muodostaisivat keskelle Hyrylää upean tapahtumapuiston, jota tukisivat Hyrylän Urheilukeskuksen ja kunnan keskuskeittiön läheisyys. Paikalla olisi siis mahdollista järjestää suuriakin yleisötapahtumia. Tarvittavat pysäköintitilat ovat vieressä Urheilukeskuksella ja varuskunnan paraatikentällä. Olympiakasarmi tarjoaisi myös hyvät varastotilat Tuusulan museoiden taidekokoelmille sekä kuntaan deponoiduille taidekokoelmille. Koska noin kolmen ja puolen vuoden kuluttua vuonna 2020 on Tuusulan Rykmentinpuistossa Puustellinmetsässä Tuusulan kolmannet asuntomessut, olisi tärkeää, että Olympiakasarmi olisi jo silloin täydessä kukoistuksessaan. Viettäväthän asuntomessut jo 50-vuotisjuhliaan eli tulevat olemaan varmasti sen vuoden seuratuimpia tapahtumia. Asuntomessut tuovat Tuusulan kunnalle valtakunnallista julkisuutta ja onnistuessaan ovat omiaan vahvistamaan kunnan brändiä. Tuusulalaisella kulttuurilla tuleekin olemaan asuntomessuilla hyvin merkittävä rooli. Olympiakasarmin taiteen ja kulttuurin monitoimitila pystyisi tarjoamaan messuvieraille ja näytteilleasettajille upeat puitteet tutustua monimuotoiseen Tuusulan taide- ja kulttuurielämään sekä aistia nykyisyyden ja historian lyövän kättä elävässä kulttuuriympäristössä.

Me aloitteentekijät siis toivomme, että Tuusulan kunta aloittaisi neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Olympiakasarmin hankkimiseksi Tuusulan kunnan omistukseen tai muulla toiminnallisen tavoitteen täyttävällä yhteistyömallilla. Samalla toivomme, että mahdollisesti vapautuvalle Taidekeskus Kasarmin kiinteistölle löytyisi sen arvolle sopivaa uutta käyttöä, joka rikastuttaisi Hyrylän keskustan uutta ilmettä.”

Päätös Aloite päätetiin lähettää kunnanhallituksen valmisteltavaksi.


Kulttuurilautakunnan vastaus aloitteeseen 26.10.2016 § 52

Aloitteessa esitetään monta hyvää näkökulmaa taiteen ja kulttuurin merkityksestä paikkakunnan imagon ja asukkaiden hyvinvoinnin rakentajina. Samoin aloitteessa tuodaan hyvin esille Olympiakasarmin monet mahdollisuudet. 

Olympiakasarmi soveltuisi nykyisiä Taidekeskus Kasarmin tiloja paremmin niin taidemuseon kuin kulttuurihistoriallisen museon käyttöön. Samalla ratkeaisi myös taidevaraston väliaikaisuutta koskeva ongelma. Kunnostettuna Olympiakasarmi tarjoaisi tilat myös erilaisten taide- ja kulttuuritapahtumien pitopaikaksi varsinkin, jos samaan yhteyteen liitetään arkkitehtuuriltaan hieno vanha lämpökeskus ja niiden välissä oleva hiekkakuoppa-alue, jotka tarjoaisivat hyvät tilat ja taustan ulkoilmatapahtumille. 

Tuusulan kulttuuritoimi on järjestänyt tai tukenut erilaisia kulttuuritapahtumia Olympiakasarmissa. Tällaisia ovat olleet aloitteessa mainitun lisäksi muun muassa Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmista koottu taidenäyttely kesällä 2012, joka täytti koko tilan, KUT-teatterin Rikos ja rangaistus -produktio, Kekrimarkkinat ja SHG-juhlavuoden kuorotapahtuma Rykmentinpuisto raikaa. Tilaisuudet ovat osoittaneet, että Olympiakasarmi ympäristöineen antaa hyvät ja ainutlaatuiset puitteet monenlaiselle toiminnalle. 

Toinen puoli suuresta kasarmirakennuksesta voisi olla esimerkiksi taiteen ja muiden luovien alojen tai eri alojen start up -yritysten ja tekijöiden työtila-käytössä. Luovan alan ihmisten keskittymä antaisi mahdollisuuden monenlaisen kulttuuritoiminnan ja -tapahtumien synnylle ja kasvattaisi Tuusulan mainetta kulttuurikuntana. Tilaan voisi mahtua myös lounasravintola tai kahvila ja monenlaisia muita aktiviteetteja. 

Aloitteessa mainitut kulttuuriin ja taide-elämään liittyvät edut ovat kiistattomat. Olympiakasarmin saaminen taiteen, kulttuurin ja tapahtumien monitoimitilaksi on kuitenkin suuri taloudellinen kysymys. 

Rakennus ei ole Tuusulan kunnan omistuksessa ja rakennuksessa on suuret remonttitarpeet. Vesivahinkojen jäljiltä on todennäköistä, että rakennus ei ilman mittavaa remonttia sovellu jatkuvaan työ- tai oleskelutilakäyttöön.

Rakenteisiin ja laitteisiin liittyvän remonttitarpeen lisäksi museo-, kulttuuri- ja työtilojen järjestäminen vaatii toimivuuteen ja käytettävyyteen liittyviä muutoksia, jotka on tehtävä vanhan rakennuksen ehdoilla. Myös rakennuksen kiinteistö- ja käyttökustannukset tulisivat olemaan huomattavat. Toisaalta sekä kunnan että Senaattikiinteistön intresseissä on varmaan saada iso säilytettävä rakennus aktiivikäyttöön.

Hallinnointimalleja muualta

Vastaavia kulttuuri- ja työtilakäytössä olevia tiloja ja rakennuksia on monilla paikkakunnilla kunnostettu kulttuurin käyttöön. Ne tuovat paikkakunnalle lisäarvoa, mutta toisaalta vaativat myös resursseja. Useimmissa takana on kaupungin tai esimerkiksi säätiön muodostama kiinteistöyhtiö, joka hallinnoi ja vuokraa tiloja. 

Helsingin Kaapelitehdasta hallinnoi Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Yhtiö peruskorjaa ja vuokraa vanhoja teollisuusrakennuksia taiteen, kulttuurin ja käsityön tarpeisiin. Tavoitteena on sellaisen toimijajoukon löytäminen, joka tukee paitsi kokonaisuuden kehittymistä, myös toistensa toimintaa. Yhtiö toimii vuokratuloilla ilman ulkoisia avustuksia, mutta vuokralaisia on paljon ja joukossa on esim. suuria erikoismuseoita. 

Porvoon Taidetehtaan omistaa kolme säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Alfred Kordelinin säätiö ja Emil Aaltosen säätiö. Heidän edustajanaan toimii yhtiö, joka tarjoaa kiinteistö- ja tukipalveluita Taidetehtaalla. Tapahtumatilojen vuokraamisesta huolehtii Porvoon kaupungin omistama Oy Porvoo Event Factory Ab, joka toimii nimellä Taidetehdas. 

Taidetehtaan suurin vuokralainen on Porvoon kaupunki mm. kaupungin matkailutoimisto ja kulttuuripalvelut sijaitsevat alueella. Lisäksi Taidetehtaassa on vuokralaisena 19 luovan alan toimijaa. Taidetehdas ja koko Porvoonjoen länsirannan kehittäminen on Porvoon kaupungin suurimpia hankkeita. Taidetehtaan kulttuuritoiminnan tukemiseksi on perustettu Porvoon Taidetehtaan säätiö.
 
Toimintaympäristömme Tuusulassa muuttuu

Hyrylän ja Rykmentinpuiston alue on voimakkaassa muutoksessa ja erilaisia tilatarpeita ja suunnitelmia on paljon. On todennäköistä, ettei aloitteen kaltainen hanke käynnisty ainakaan heti, mutta Rykmentinpuiston rakentuessa se saattaa tulla hyvinkin ajankohtaiseksi ja mahdolliseksi. Siksi se kannattaa pitää mahdollisena kehityslinjana ja Rykmentinpuiston suunnittelu- ja rakennustyössä tuleekin huomioida, ettei viedä sen toteutumismahdollisuuksia. 

Alueen suunnittelun ja rakentumisen edetessä tulisi siis tarkastella Olympia-kasarmin ja lämpökeskuksen lähialueen rakentamisen ja vapaiden alueiden tarvetta pitäen monipuolinen kulttuurikäyttö yhtenä mahdollisuutena. Vanhan lämpökeskuksen purkua ei myöskään pitäisi kiirehtiä, vaan etsiä sen kunnostusmahdollisuuksia muun muassa taiteen prosenttiperiaatteen nojalla, kun Rykmentinpuisto alkaa rakentua. Lämpökeskus voisi melko pienin korjauskustannuksin toimia kulttuurihistoriallisen ajan rakennusmuistomerkkinä/taideteoksena ja olla taustana elävälle kulttuuripuistolle. 

Tuusulassa kulttuuri- ja museotoimi on kiinnostunut Olympiakasarmin kehittämisestä monipuoliseksi Taidekasarmiksi, mikäli kiinteistön ja toiminnan rahoitukseen ja muun muassa sisäilmaongelmiin löytyy ratkaisu. Kulttuuripalveluilla ei ole osaamista kiinteistöyhtiöiden perustamisessa ja hallinnoimisessa, mutta olemme mielellämme mukana suunnittelemassa ja kehittämässä Olympiakasarmin toimintaa, mikäli näin suurisuuntaiseen hankkeeseen päätetään kunnassa lähteä. Kulttuurilautakunta ehdottaa, että hanketta aletaan pikaisesti selvittämään.
 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jatkovastaus aloitteeseen 27.2.2020

Kulttuurilautakunta otti vastauksessaan 26.10.2016 § 52 aloitteeseen myönteisen kannan ja tunnisti hyvin aloitteessa esitetyt näkökulmat sekä tilatarpeista, rakennuksen ja alueen mahdollisuuksista että kulttuurin merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille ja Tuusulan imagolle. 

Olympiakasarmi on vuonna 2018 siirtynyt yksityiselle omistajalle ja lämpökeskus on purettu, joten tämä mahdollisuus on mennyt ohi.

Tiloja taiteelle ja kulttuurille tarvitaan kuitenkin tulevaisuuden Tuusulassa aiempaakin enemmän monista syistä. Kulttuuriharrastusten terveyttä edistävät ja yhteisöllisyyttä lisäävät vaikutukset on todettu monissa tutkimuksissa. Elävän keskustan syntyminen vaatii myös aiempaa enemmän kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviä kohtaamismahdollisuuksia, kun erilainen asiointi ja kauppa siirtyvät enenevässä määrin nettiin. Ihmisten luontevia kohtaamisia varten tarvitaan kirjastoja, vapaata sivistystyötä, museoita ja kulttuuritiloja oppimiseen, nauttimiseen ja omaan tekemiseen. Erilaisten kulttuuritilojen lisäksi sama koskee myös urheilun ja liikunnan paikkoja ja paikkoja nuorisotyölle.

Kulttuurikunnassa olisi myös hyvä vahvistaa kulttuurintekijöiden työskentelymahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä myös tarjoamalla edullisia näyttely- ja työtiloja.     

Olympiakasarmi ja sen ympäristö olisi tarjonnut mahdollisuuden yhdistää saman katon alle mutta omiin tiloihinsa sekä ammattimaisesti tuotettu museo- ja kulttuuritoiminta sekä eri alojen taiteilijoiden näyttely- ja työtilat. Toivottavasti saamme Tuusulassa tiloja näihin tarkoituksiin muualta. Taidekeskus Kasarmin peruskorjaus ja uuden Monion yhteiskäyttöiset tilat parantavat toteutuessaan kulttuurin tilakysymyksiä Hyrylän keskustassa, mutta eivät vielä vastaa täysin kaikkiin aloitteessa esitettyihin tarpeisiin. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • antaa asiaselostuksessa olevan selvityksen valtuutettu Markus Meckelborgin esittämään ja usean muun valtuutetun allekirjoittamaan aloitteeseen
     
  • esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Markus Meckelborgin esittämä ja usean muun valtuutetun allekirjoittama aloite 29.8.2016 § 82 katsotaan tulleen käsitellyiksi.