Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 21.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 70 Mäntsälän järvien veden laatu vuosina 2016-2017

TUUDno-2018-1030

Valmistelija

  • Paula Luodeslampi, ympäristösuunnittelija, paula.luodeslampi@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016-2017 Mäntsälän Sääksjärven, Pitkäjärven, Joutsjärven, Sulkavanjärven, Suojärven ja Mäkijärven veden laatua. Järvien veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena, eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Suojärvi on luokassa hyvä, Sääksjärvi luokassa tyydyttävä ja Sulkavanjärvi luokassa välttävä. Pitkäjärven, Joutsjärven ja Mäkijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pitkäjärvi ja Joutsjärvi kuuluvat luokkaan välttävä ja Mäkijärvi luokkaan hyvä.

Lähellä kirkonkylää sijaitsevalla Sääksjärvellä on seuratuista järvistä suurin yleinen virkistyskäyttöarvo. Järvi on rehevä, ja sen ongelmana on suuri ulkoinen ravinnekuormitus. Järvelle vuonna 2008 tehdyn kunnostussuunnitelman tavoitteina olivat veden kokonaisfosforipitoisuuden laskeminen tasolle 38-50 µg/l ja talviaikaisen happipitoisuuden säilyttäminen vähintään pitoisuudessa 4 mg/l. Viimeaikaisten tulosten perusteella veden kokonaistyppipitoisuus on hieman laskenut, ja kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 40 µg/l. Levämäärästä kertovan klorofylli a:n pitoisuus on ollut korkeimmillaan (100-150 µg/l) vuosina 2002 ja 2005, mutta tasaantunut sittemmin tasolle 20-30 µg/l. Talviaikainen alusveden happipitoisuus on vaihdellut vuosina 2004-2013 välillä 3,8-6,7 mg/l, joten suunnitelman tavoitteisiin on hapen osalta lähes päästy.

Sääksjärven kannalta on hyvä asia, että sinilevien osuus kokonaisbiomassasta on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista. Vielä vuonna 2004 sinilevät olivat yleisin levälaji järvessä. Huolimatta sinilevien osuuden laskusta ja aiempaa alhaisemmasta klorofylli a:n pitoisuudesta, Sääksjärvi luokitellaan edelleen reheväksi. Pitkäjänteistä työtä sen tilan parantamiseksi tulee tämän vuoksi jatkaa. Järvellä toimivan aktiivisen osakaskunnan ja järven valuma-alueelle perustetun vesiosuuskunnan tekemä työ kuormituksen vähentämiseksi on arvokasta, ja toiminnan jatkaminen mahdollistaa järven tavoitetilan saavuttamisen.

Pitkäjärvi, Joutsjärvi ja Sulkavanjärvi ovat kaikki matalia järviä, joiden ongelmina ovat rehevöityminen ja vähitellen tapahtuva umpeenkasvu. Kesäaikaan kaikkien järvien happitilanne on hyvä veden nopean vaihtuvuuden takia, mutta talviaikaan on esiintynyt happikatoja. Pitkäjärven kokonaistyppipitoisuus on hieman laskenut ja Joutsjärven kasvanut viime vuosina. Sulkavanjärven typpipitoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Kaikilla kolmella järvellä kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet ovat pysyneet vuosien ajan lähes samalla tasolla ja kertovat edelleen rehevyydestä. Järvien näytteissä ei havaittu juuri lainkaan sinilevää. Olennaisin keino kaikkien näiden kolmen järven tilan parantamiseksi ja umpeenkasvun estämiseksi on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi tehostamalla jätevesien käsittelyä valuma-alueen kiinteistöillä, kiinnittämällä huomiota metsä-, suo- ja pelto-ojituksiin, peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja lannoitukseen sekä lannan käsittelyyn.

Suojärvi on ruskeavetinen humusjärvi, joka on hyvässä ekologisessa tilassa. Järvellä ei ole happiongelmia. Omassa järvityypissään (matalat runsashumuksiset järvet) Suojärvi on ollut kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella luokassa hyvä, ja vuoden 2017 pitoisuudet viittaavat luokkaan erinomainen. Typpipitoisuudet ovat olleet alhaisimmillaan 1990-luvulla ja vuonna 2017. Myös klorofylli a:n pitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisia. Levien kokonaisbiomassan perusteella Suojärven ekologinen luokka on viime vuosina parantunut hyvästä luokasta erinomaiseen, ja limalevän osuus oli laskenut selvästi. Suojärven hyvää tilaa kannattaa jatkossa ylläpitää mm. tehostamalla jätevesien käsittelyä valuma-alueen kiinteistöillä ja kiinnittämällä huomiota metsä-, suo- ja pelto-ojituksiin sekä peltojen lannoitukseen.

Mäkijärvestä otettiin vuonna 2017 näytteitä ensimmäisen kerran. Pintaveden alhaiset kokonaisfosfori-, typpi ja klorofylli a:n pitoisuudet olivat ominaisia karuille järville. Tulevaisuudessa Mäkijärvi todennäköisesti säilyy nykyisenkaltaisessa tilassa, sillä alueella ei ole paineita rakentamiseen tai maanviljelyksen lisäämiseen. Koska kyseessä on pieni järvi pienikokoisella valuma-alueella, vähäinenkin kuormituksen lisääntyminen voi kuitenkin huonontaa vedenlaatua. Tämän takia jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikäli järven hyvä tila halutaan säilyttää.

Ehdotus

Esittelijä

  • Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • merkitä tiedoksi Mäntsälän järviraportin 2016-2017
  • lähettää raportin tiedoksi Mäntsälän kunnanhallitukselle, Nivos Oy:lle, Sääksjärven, Pitkäjärven, Joutsjärven, Sulkavanjärven ja Suojärven osakaskunnille sekä Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistykselle, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykselle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilman suojeluyhdistys.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Antti Tähkäpää saapui tämän pykälän käsittelyn aikana.