Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 13.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 113 Uusimaa-kaava 2050

TUUDno-2018-350

Valmistelija

  • Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö

Uudenmaan liitto pyytää 8.10.2018 päivätyllä kirjeellään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen / ympäristölautakunnan lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta 30.11.2018 mennessä.

Kaavaluonnos

Uusimaa-kaava kattaa koko Uudenmaan alueen, ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava kumoaa nyt voimassa olevat maakuntakaavat.

Uusimaa-kaava koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin. Kaavat laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan rakennesuunnitelma. Suunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050.

Uusimaa kasvaa ennusteiden mukaan jopa 550 000 asukkaalla ja 290 000 työpaikalla vuoteen 2050 mennessä. Kasvun kestävä ohjaaminen ja sen mukanaan tuomat ilmiöt ovat keskiössä Uusimaa-kaavan laadinnassa.

Kaavan päätavoitteet ovat:

  • Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino
  • Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnonvarojen ja luonnon kestävä käyttö
  • Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä
  • Kestävä kilpailukyky

Uusimaa-kaava tulee olemaan entistä strategisempi ja joustavampi, mutta samalla myös fokusoidumpi. Taustalla on aiemmista kaavoista saatu palaute sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin. 

Uudenlainen maakuntakaava laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa. Tämä tuo lisää sujuvuutta ja helpottaa ratkaisujen sovittamista yhteen.

Kaavan suunnitteluperiatteet (ks.: https://www.uudenmaanliitto.fi/files/20942/Uusimaa-kaavan_suunnitteluperiaatteet.pdf) ovat:

  • Kasvu kestäville vyöhykkeille
  • Elinvoimaisten keskuksien verkosto
  • Liikutaan kestävästi
  • Hyvin saavutettava Uusimaa
  • Erikoistuvat seudut ja elinkeinot
  • Vetovoimainen ympäristö
  • Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia

Uusimaa-kaavassa kuuluu yhä vahvemmin seutujen ääni. Jokaiselle seudulle on perustettu kaavatyön tueksi seutujen päättäjistä muodostuvat poliittiset ohjaustoimikunnat sekä seutujen asiantuntijaryhmät.

Uudenmaan keskenään erilaisten alueiden vahvuudet nousevat esille seutujen vaihekaavoissa. Helsingin seudulla tärkeitä teemoja ovat muun muassa kansainväliset yhteydet, kasvuun varautuminen sekä viherrakenteen vaaliminen tiivistyvässä rakenteessa. 

Helsingin seudun erityiskysymykset ovat:

  • Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 -suunnitelman yhteensovittaminen
  • Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen
  • Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden
  • Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä.
  • Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen
  • Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen
  • Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden
  • Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään

Kaavavalmistelun yhteydessä on tehty merkittävä määrä selvityksiä  koskien alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinkeinoja ja työpaikkoja, liikkumista ja logistiikkaa, ympäristön voimavaroja ja vetovoimaa sekä energiaa ja ilmastoa (ks.: ttps://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/selvitykset).

Luonnos kaavakartaksi: https://www.uudenmaanliitto.fi/files/22592/Uusimaa-kaavan_luonnos_Kaavakartta_nahtaville_syksy_2018.pdf.

Lisätietoja:

  • ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, p. 040 314 4727
  • ympäristösuunnittelija Mia Honkanen,  p. 040 314 4729

Ehdotus

Esittelijä

  • Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta seuraavan lausunnon. Lautakunta kesittyy lausunnossaan kaavaluonnoksessa eistettyjen suojelu- ja viheralueiden arviointiin.

Yleistä

 Maakuntakaavassa pyritään aiempaa strategisempaan ja yleispiirteisempään esitystapaan. Yleispiirteisyys on selvästi nähtävissä esimerkiksi kaavaluonnoksen viherrakenteessa, jossa suuri määrä maakunnallisia viheryhteyksiä on poistettu aiempaan kaavaan nähden. Lisäksi virkistysalueiden merkintätapoja on muutettu. Kaavan yleispiirteisyyden ja määräysten epämääräisyyden myötä kaavan ohjausvaikutus jää heikoksi, mikä johtaa myös siihen, että maakuntakaavaan tukeutuvissa alemman aseteisissa kaavaratkaisuissa on enemmän tulkinnanvaraa.

 Luonnonsuojelualueet ja suojeluvaraukset

Suojelualueen aluevarausmerkinnällä (SL) on kaavassa osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojellut, suojeltavaksi tarkoitetut tai muut vähintään maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt, joiden pinta-ala on vähintään viisi hehtaaria. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueelle on osoitettu yhteensä noin 30 uutta suojelualuevarausmerkintää.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää erittäin hyvänä sitä, että suojeluvarauksiin on otettu mukaan uusia, maakunnallisesti arvokkaiksi arvotettuja kohteita. Kunnista lähetetyt aineistot on otettu hyvin huomioon kaavakartalla. Järvenpään Isokydön purolaaksosta (kuvio 916, Lampela) puuttuu kuitenkin moottoritien itäpuolella oleva pieni, erillinen osa, joka tulisi liittää kaavakartalle.

Keski-Uudeltamaalta on tiedossa useita maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kohteita, joiden pinta-ala on alle viisi hehtaaria, ja jotka pinta-alakriteerin vuoksi jäävät merkitsemättä kaavaan. Viiden hehtaarin pinta-alakriteeriä on perusteltu muun muassa sillä, että kyse on entistä strategisemmasta maakuntakaavasta, ja mikäli pieniä kohteita merkitään kaavaan, siitä tulee liian epäselvä. Ympäristölautakunta katsoo, että asiantuntevin perustein maakunnallisesti arvokkaaksi todettu kohde tulisi esittää maakuntakaavassa riippumatta kohteen pinta-alasta. Pienemmät kohteet voidaan tarvittaessa esittää esimerkiksi oikeusvaikutteisessa liitekartassa.

Virkistysalueet

 Kaavaluonnoksessa esitetyt virkistysalueet ovat yhdenmukaisia aiempaan kaavaan nähden poissulkien ne alueet, joille on osoitettu suojeluvarausmerkintä (SL). Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toiminta-alueelle on osoitettu yhteensä 13 virkistysaluetta.

Merkittävä muutos aiempaan kaavaan nähden on se, että ainoastaan yli 50 hehtaarin alueet ovat saaneet aluevarausmerkinnän, joilla on MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Pinta-alaltaan 5-50 hehtaarin alueet on merkitty virkistyskäytön kohdealueeksi, jolla ei ole rakentamisrajoitusta. Tämä on ratkaisuna huono, sillä pinta-ala ei välttämättä korreloi alueen edustavuuden ja merkittävyyden suhteen. Järvenpään Vanhankylänniemi ja Nurmijärven Nukarin- ja Myllykosken alueet ovat pienialaisuudesta huolimatta virkistäytymisen kannlata erittäin merkittäviä alueita, joilla tulisi ehdottomasti olla rakentamisrajoitus. Ympäristölautakunta esittää, että virkistyskäytön kohdealueiden esitystapaa tarkasteltaisiin vielä uudelleen jatkovalmistelun yhteydessä ja aluevarausmerkinnän käyttöä laajennettaisiin. Paras ratkaisu olisi, että viheralueiden esitystapa palautetaan vastaamaan voimassa olevaa kaavaa.  

Viheryhteydet

Verrattaessa kaavaluonnosta voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmäkarttaan 2017, voidaan todeta, että kaavaluonnoksesta on poistettu kaikki taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen sisäiset viheryhteydet. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkirakenteiset Kerava ja Järvenpää jäävät kokonaan ilman maakunnallisia viheryhteyksiä. Myös muualta kuin kehittämisvyöhykkeen sisältä on poistettu viheryhteyksiä, toisaalta muutama on tullut myös lisää. Ympäristölautakunta suhtautuu kriittisesti näin suureen maakunnallisten ekologisten yhteyksien karsimiseen.

Tuusulasta on poistettu erittäin merkittävä poikittainen yhteys Tuomalansuolta Sipoon Rörstrandin metsäalueelle. Myös Ruotsinkylän eteläosan metsistä Vantaan Seutulaan jatkuva yhteys on poistettu. Tälle on selkeä syy, sillä yhteys ei voi toimia kiviaineistenottoalueen läpi. Ruotsinkylään onkin merkitty korvaava yhteys Mätäkivennummelta Lahelan kautta Nahkelaan ja edelleen Vantaan kautta Nurmijärvelle ja Espooseen (liiteaineisto 1, yhteys nro 65, Luukki-Ruotsinkylä/Mätäkivennummi). Tästä on esitetty jatkoyhteys etelään (nro 66, Luukki-Seutula-Metsäkylä), joka ei voi toteutua, sillä se on merkitty kulkevaksi kiviainesten ottoalueen läpi. Ympäristölautakunta esittää, että Tuusulan eteläosan viheryhteyksiin ja niiden toimivuuteen kiinnitetään enemmän huomiota seuraavassa kaavavaiheessa. Lisäksi yhteys Tuomalansuolta Sipoon metsäalueille ja Keravanjokea noudatteleva viheryhteysmerkintä tulisi palauttaa. Alueen jokiyhteydet ovat harvoja toimivia ja kehitettäviä pohjois-eteläsuuntaisia viheryhteyksiä. Keravanjoen vaelluskalakanta on nyt myös vahvistumassa, kun Tikkurilankosken pato on avattu kalatielle.

Geologiset muodostumat

Geologisilla kohteilla osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat, joilla on merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Kohteet ovat voimassa olevien maakuntakaavojen mukaisia. Muutosta on tullut siihen, että vinorasterilla esitetään enää vain yli 50 hehtaarin muodostumat, 5-50 hehtaarin muodostumat esitetään kolmiomerkinnällä. Ympäristölautakunta pitää puutteena sitä, että geologisista muodostumista ei ole esitetty selventävää liitekarttaa eikä kohteita ole nimetty.

Kaavavalmistelusta ja jatkotyöstämisestä

 Kaavaluonnos käsittää valtavan suuren aineiston, jonka hahmottaminen kokonaisuudessaan asettaa haasteita lausunnonantajalle. Erityisesti haastavaksi koetaan tapahtuneiden muutosten hahmottaminen suhteessa aiempiin voimassa oleviin maakuntakaavoihin. Viheryhteyksien osalta tulkintaa helpottaisi esimerkiksi yhteenvetokartta, josta näkyisi selvästi nykyisen kaavaluonnoksen yhteydet ja myös ne yhteydet, jotka on poistettu.

Mikäli seuraavasta kaavavaiheesta poistetaan nyt esitettyjä suojeluvarauksia, tulee luonnonympäristöjen maakunnallinen arvo silti todentaa kaavassa. Mikäli maakunnallinen arvo ei näy suojeluvarauksella, tulee sen näkyä esimerkiksi erillisellä aluerajauksella. Tärkeää on myös, ettei kuntien omistamia maakunnallista arvoa omaavia suojeluvarauksia poisteta kaavasta. Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää luonnonsuojelualue alueellaan, kuten myös velvoite tarjota virkistysalueita. Nämä eivät poissulje toisiaan. Alueita suojelemalla ne tulevat palvelemaan myös virkistystä.

Kaavan ympäristön voimavarat ja vetovoima osiossa on todettu, että keskeistä on ympäristön valtakunnallisten ja maakunnallisten arvokkaiden ominaisuuksien turvaaminen. Mikäli valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita luonnonympäristöjä ei merkitä kaavaan, ei arvokkaiden alueiden turvaaminen toteudu eikä maakuntakaavan valmistelutyö ole silloin onnistunut tavoitteessaan.

Kaavaluonnoksessa eri osa-alueiden (luonto, virkistysalueet, kulttuuri) huomioimisen taso poikkeaa toisistaan. Esimerkiksi kulttuuriympäristökohteissa ei ole esitetty pinta-alakriteereitä, vaan mukaan on otettu hyvinkin pienialaisia kohteita. Kaikki kohteet on selkeästi listattu ja esitetty liitekartalla (tosin ei oikeusvaikutteisella). Suojeluvarausten, viheralueiden ja geologisten muodostelmien kohdalla suuntaus on ollut toinen. Ne on esitetty käyttämällä pinta-alakriteereitä, minkä lisäksi niiden kohdelistaukset ovat myös paljon epätarkempia.  Tätä linjausta tulisi miettiä uudelleen kaavan jatkovalmistelussa.

Kaavaratkaisussa viheryhteyksiin tehtyjä muutoksia ei ole selitetty eikä perusteltu riittävällä tasolla, mikä on aiheellista korjata jatkovalmistelussa. Vaikuttaa myös siltä, että Keski-Uudenmaan alueella viheryhteyksien kohdalla on päädytty ehkä liian helppoon ratkaisuun poistamalla kaikki taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden sisäiset viheryhteydet. Alueille voitaisiin jättää vähintäänkin kaikista merkittävimmät yhteydet ja poistaa vain ne yhteydet, jotka ovat toimimattomia tai muuten vähäarvoisia. Näin saataisiin aikaan monin paikoin tyydyttävämpi kaavaratkaisu.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Uudenmaan liitto

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.