Kasvatus- ja sivistyslautakunta, kokous 12.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 62 Suutarintie, asemakaavan muutosehdotus, lausunto

TUUDno-2018-305

Valmistelija

  • Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
  • Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
  • Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
  • Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Perustelut

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijoittuu Tuusulan keskuksen Hyrylän kunnanosaan. Kaava-​alue koskee Hyryläntien,​ Suutarintien,​ Tuusulanjoen,​ Koskenmäentien ja Koskensillantien rajaamaa aluetta. Suunnittelualueen pinta-​ala on noin 3,​84 hehtaaria. Alueella sijaitsevat purkupäätöksen saanut Hyrylän vanha paloasema sekä Rapsikanmäki,​ jossa toimii Hyrylän kudonta-​asema. Suunnittelualueeseen kuuluu Tuusulanjokeen rajautuva Jokipuiston puistoalue.

Suutarintien asemakaavan ja asemakaavan luonnosvaiheessa laadittiin alueelle viisi vaihtoehtoa,​ vaihtoehdot A – E. Luonnokset olivat nähtävillä 25.2.2016 – 31.3.2016 välisenä aikana. Luonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.3.2016.

Kunnan tavoitteena on ollut löytää yhteistyökumppaniksi rakennuttaja,​ jotta kaavatyö voidaan viedä loppuun hankekaavana. Yhteistyökumppania etsittiin suunnittelu-​ ja tontinluovutuskilpailun avulla. Tontinluovutuskilpailua esiteltiin workshopissa 31.5.2016 ja kilpailu käytiin 1.7. – 30.9.2016 välisenä aikana. Kilpailuun ei jätetty osallistumisilmoituksia.

Luonnosten nähtävilläolon aikana jätettiin 12 lausuntoa ja kolme mielipidettä,​ joihin on laadittu vastineet.

Suutarintien asemakaava-​aluetta koskevan palautteen pääkohdat olivat:

  • suunnittelualue on maisemallisesti arvokas ja paikalla olevilla rakennuksilla on kulttuuri-​ ja paikallishistoriallisia arvoja jotka on huomioitava.
  • kiinnitettävä huomiota rakentamisen sijoitteluun mittakaavaan ja massoitteluun
  • paloaseman säilyminen toivottavaa
  • Jokipuisto aktiivisempaan käyttöön,​ virkistysarvojen huomioiminen sekä ekologisten yhteyksien säilyminen
  • pohjavesialueen huomioiminen ja hulevesien huomioiminen pohjavesialueella.

Asemakaavan kehittäminen luonnoksesta ehdotukseksi

Julkisen nähtävilläolon jälkeen otettiin yhteyttä potentiaaliseen yhteistyökumppaniin,​ edelleen toiveena saada asemakaavan muutos valmisteltua yhteistyökumppanin kanssa. Tuolloin saatiin neuvottelu alueen toteuttamisesta käyntiin Lujatalo Oy:n kanssa. Asemakaavaehdotusta on laadittu yhteistyössä Lujatalo Oy:n ja arkkitehtikonsulttinsa Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy:n kanssa. Samalla on valmisteltu kumppanuuskaavoitussopimusta,​ mutta tätä ei vielä ole hyväksytty. Neuvottelut ovat edenneet sopimuksen osalta hyvässä hengessä.

Kaavan yleiskuvaus

Suutarintien asemakaava tiivistää Hyrylän nykyistä keskusta-​aluetta. Samalla tiivistyvälle keskustalle luodaan eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävää imagoa. Alue muodostuu asuinkerrostalokorttelista,​ yleisten rakennusten korttelialueesta sekä yleiselle pysäköintilaitokselle osoitetusta korttelialueesta. Kaava-​alue Hyryläntiehen,​ Suutarintiehen sekä Koskensillantiehen. Muilta osin korttelialueet rajautuvat Jokipuiston virkistysalueeseen.

Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa asuinrakentamiseen 16 800 k-​m2 josta liikerakentamisen osuus on 250 k-​m² sekä kerrosalaa pysäköintitalon rakentamiseen 6 000 m². Asukasmääräksi on arvioitu noin 420 asukasta (1 as / 40 kem2). Asuinkerrostalokorttelin toteuttaminen edellyttää vanhan paloaseman purkamista.

Asuinkerrostalojen kortteliin kuuluu myös vanhaa säilyvää rakennuskantaa,​ joka on asemakaavaehdotuksessa merkitty palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Uutta kerrosalaa tälle palvelurakennusten tontille ei ole osoitettu,​ olevat rakennukset esitetään suojeltaviksi kulttuurihistoriallisin ja kaupunkikuvallisin syin. Lisäksi muodostuu virkistys-​ ja katualueita.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 24% kaava-​alueesta.

Tehokas asuinkerrostalorakennusten korttelialue. (AK-​46)

Alue on osoitettu pääasiassa korttelialueeksi. Hyryläntien varteen rakennettavaan asunkerrostaloon tulee ja Suutarintien varteen rakennettaviin asuinkerrostaloihin saa tehdä myös liiketilaa. Korttelialueen pinta-​ala on noin 9 310 m².

Muut korttelialueet

Palvelurakennusten korttelialue (P)

Alueelle sijaitsee suojeltu (sr-​27) rakennus ja talousrakennus. Korttelialueen pinta-​ala on 1 274 m². Kaavamerkintä mahdollistaa monipuolisten toimintojen,​ palvelujen ja myymälätilojen sijoittamisen suojeltuun rakennukseen ja siten pitää Rapsikanmäen että ympäröivän alueen elävänä.

Yleiset alueet

Virkistysalueet

Kaava-​alueen alasta virkistysalueita on n. 40 % ja pinta-​ala noin 15 390 m².

Kaava-​alueen virkistysalueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL-​4). Näille viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-​alueesta katualuetta n. 8 800 m²,​ joka vastaa noin 23 % kaava-​alueen alasta.

Asemakaava-​alueen katuverkko on valmis,​ mutta tarpeen mukaan katusuunnitelmiin tehdään muutoksia,​ jotka laaditaan erikseen.

Muodostuvat korttelit ovat yhteydessä Hyryläntiehen ja sitä kautta seututeihin.

Muuta

Asuinkerrostalokorttelin toteuttaminen edellyttää pysäköintitalon rakentamista. Koska asuinrakentamisen sijoittuminen osittain Hyrylän ydintaajaman nykyisille pysäköintialueille että rakennettavien asuntojen lukumäärä ja sen vaatimat autopaikat,​ edellyttävät kaikkiaan yli 500 autopaikkaa,​ joista noin 90 on suunniteltu toteutettavan asuinkorttelissa. On suunniteltu,​ että kunta korvaa suunnitellun rakentamisen myötä poistuvia pintapysäköintipaikkoja merkitsemällä pysäköintitalosta noin 280 autopaikkaa kunnan tarpeisiin. Nämä paikat on suunniteltu myytävän eteenpäin lähistöön rakennettaville asuinkerrostalojen asunto-​osakeyhtiöille,​ kun esim. kunnantalon toiminnot voidaan sijoittaa toisaalle.

Kaava-​alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja pohjavesialueella. Asemakaavamääräyksillä pyritään siihen,​ ettei pohjaveden laatu eikä riittoisuus vaarannu. Myös hulevesien käsittelyn osalta on annettu määräyksiä.

Lisätietoja:

kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen p. 040 314 2012 ja kaavasuunnittelija Teija Hallenberg  p. 040 314 3039

 

Kasvatus- ja sivistystoimen lautakuntien lausunto:

Suunnittelualue on yksi Hyrylän merkittävämpiä ja ainoa, jonne on mahdollista saada keskusta-asumista järvinäköaloin. Aiemmassa lausunnossaan (20.4.2016) kulttuurilautakunta esitti, että harjun päällä olevat rakennukset olisi kaupunkikuvallisista syistä hyvä mitoittaa lähelle olemassa olevaa kuusikerroksista kerrostaloa. Nyt kaavassa ja siitä laadituissa havainnekuvissa esitetään harjun päälle 8-kerroksia ajallemme varsin tyypillisiä asuintaloja, jotka eivät huomioi mitenkään paikan ainutlaatuisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Järvi- ja harjunäkymän hyödyntämiseksi yläkerroksiin voisi ajatella asuntoja isoilla kattoterasseilla tai laadukkaita yhteistiloja terasseineen, jolloin korkeus voisi olla esim. 6½ tai jopa 7½, ja lopputulos huomioisi paikan erityispiirteet ja mahdollisuudet paremmin.

Kaavaa edelleen kehitettäessä on turvattava Jokipuiston toiminta- ja kehitysedellytykset kaikille tuusulalaisille yhteisenä viheralueena. Yhteyden Jokipuistoon ja Tuusulanjoelle tulee olla kutsuva ja avoin.

Alueella on inventoimaton historiallisen ajan muinaismuisto. Rapsikanmäen ulkorakennuksen ja Jokipuistoon vievän kulkuväylän välimaastossa on todennäköisesti venäläisen varuskunnan aikaista tiilirakennetta – mahdollisesti kellarin maanpäällistä ilmanvaihtohormia tms. Muistitiedon ja vanhojen karttojen mukaan lähistöllä on ollut varuskunnan jääkellari ja toinen kellari, jota on kutsuttu ”varuskunnan hapankaalikellariksi”.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • antaa Suutarintien asemakaavan muutosehdotukseen asiaselostuksessa mainitun lausunnon.

Päätös

Puheenjohtajan avattua keskustelun, lautakunta päätti yksimielisesti lisätä lausuntoon puheenjohtaja Salosen esittämän asian:

Kaavaehdotuksessa kunnantalon eteläpäähän esitetty ½ V kerroksinen pysäköintitalo kaventaa pääsyä Jokipuistoon itä-länsisuuntaisella jalankulku/vihervyöhykkeellä ja visuaalisesti vaikuttaa massiiviselta tällä keskeisellä Hyrylän keskustan alueella. Esitetyn ratkaisun sijasta on etsittävä muita paikkaan paremmin soveltuvia ratkaisuja joko ak-ehdotuksen alueelta tai lähistöltä.

Kasvatus- ja sivistystoimen lautakuntien lausunto:

Suunnittelualue on yksi Hyrylän merkittävämpiä ja ainoa, jonne on mahdollista saada keskusta-asumista järvinäköaloin. Aiemmassa lausunnossaan (20.4.2016) kulttuurilautakunta esitti, että harjun päällä olevat rakennukset olisi kaupunkikuvallisista syistä hyvä mitoittaa lähelle olemassa olevaa kuusikerroksista kerrostaloa. Nyt kaavassa ja siitä laadituissa havainnekuvissa esitetään harjun päälle 8-kerroksia ajallemme varsin tyypillisiä asuintaloja, jotka eivät huomioi mitenkään paikan ainutlaatuisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Järvi- ja harjunäkymän hyödyntämiseksi yläkerroksiin voisi ajatella asuntoja isoilla kattoterasseilla tai laadukkaita yhteistiloja terasseineen, jolloin korkeus voisi olla esim. 6½ tai jopa 7½, ja lopputulos huomioisi paikan erityispiirteet ja mahdollisuudet paremmin.

Kaavaa edelleen kehitettäessä on turvattava Jokipuiston toiminta- ja kehitysedellytykset kaikille tuusulalaisille yhteisenä viheralueena. Yhteyden Jokipuistoon ja Tuusulanjoelle tulee olla kutsuva ja avoin.

Alueella on inventoimaton historiallisen ajan muinaismuisto. Rapsikanmäen ulkorakennuksen ja Jokipuistoon vievän kulkuväylän välimaastossa on todennäköisesti venäläisen varuskunnan aikaista tiilirakennetta – mahdollisesti kellarin maanpäällistä ilmanvaihtohormia tms. Muistitiedon ja vanhojen karttojen mukaan lähistöllä on ollut varuskunnan jääkellari ja toinen kellari, jota on kutsuttu ”varuskunnan hapankaalikellariksi”.

Kaavaehdotuksessa kunnantalon eteläpäähän esitetty ½ V kerroksinen pysäköintitalo kaventaa pääsyä Jokipuistoon itä-länsisuuntaisella jalankulku/vihervyöhykkeellä ja visuaalisesti vaikuttaa massiiviselta tällä keskeisellä Hyrylän keskustan alueella. Esitetyn ratkaisun sijasta on etsittävä muita paikkaan paremmin soveltuvia ratkaisuja joko ak-ehdotuksen alueelta tai lähistöltä.


Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti antaa Suutarintien asemakaavan muutosehdotukseen yllä olevan lausunnon.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.